Hallituskonsultointi
Hallituskonsultointi — milloin ulkopuolista kannattaa käyttää
Useimpina vuosina hallitus arvioi itse itsensä, ja se riittää. Muutamassa tilanteessa se ei riitä. Tällä sivulla käydään läpi ne tilanteet, mitä ulkopuolisen tekemä hallitusanalyysi käytännössä sisältää ja miten se eroaa itse tehtävästä hallituksen arvioinnista.
Aloita siitä, ettet luultavasti tarvitse tätä
Hallinnointikoodi ei edellytä ulkopuolista arvioijaa. Itse tehty kyselypohjainen arviointi täyttää vaatimuksen ja riittää useimmille hallituksille useimpina vuosina. Hallituskonsultointi kannattaa silloin kun on syy — ei automaattisesti, ja ei siksi että arviointi kuulostaa vakuuttavammalta ulkopuolisen tekemänä.
Osa 1
Viisi tilannetta, joissa ulkopuolinen on perusteltu
Sama havainto toistuu vuodesta toiseen
Itsearviointi nostaa esiin saman asian kolmatta kertaa eikä mikään muutu. Se on merkki siitä, että ongelma on jossain mitä hallitus ei pysty itse käsittelemään — usein henkilösuhteissa tai puheenjohtajan toiminnassa.
Hallituksessa on jännitteitä
Kokouksissa on aiheita joita kierretään, tai kaksi jäsentä on eri linjoilla eikä asiaa käsitellä. Anonyymi kysely näyttää että jotain on, mutta ei sitä mitä. Haastattelu näyttää.
Puheenjohtaja vaihtuu tai kokoonpano uusiutuu
Vaihdoksen yhteydessä on luontevin hetki katsoa kokonaisuutta: mitä osaamista lähtee, mitä pitäisi tulla tilalle ja mitkä hallituksen tavat kannattaa säilyttää ja mitkä eivät.
Omistus vaihtuu tai yhtiö valmistautuu listautumiseen
Uusi omistaja tai listautuminen tuo hallitukselle vaatimuksia, joita ei aiemmin ollut. Ulkopuolinen arvio kertoo, mitä on tehtävä ennen kuin vaatimus tulee vastaan.
Halutaan vertailukohta
Hallitus voi arvioida itseään vain suhteessa omaan kokemukseensa. Ulkopuolinen, joka on istunut monessa hallituksessa, tuo mukanaan tiedon siitä mikä on tavallista ja mikä ei.
Osa 2
Mitä laaja hallitusanalyysi sisältää
Kysely on lähtökohta, ei lopputulos. Analyysin arvo syntyy siitä, mitä kyselyn päälle tehdään.
Lähtötilanne ja rajaus
Puheenjohtajan ja toimitusjohtajan kanssa sovitaan mitä arvioidaan ja miksi. Ilman rajausta arviosta tulee yleinen ja siksi hyödytön.
Kysely pohjaksi
Anonyymi kysely koko hallitukselle antaa numeerisen lähtötason ja kertoo mistä ollaan yksimielisiä. Haastatteluaika kannattaa käyttää siihen mistä ei olla.
Haastattelut
Jokainen jäsen ja toimitusjohtaja erikseen, luottamuksellisesti. Tässä tulee esiin se, mitä kyselyyn ei kirjoiteta.
Kokoushavainnointi
Yksi kokous seurattuna. Se mitä hallitus kertoo kokouskäytännöistään ja se miten kokous kulkee, eivät aina ole sama asia.
Kokoonpano ja osaaminen
Hallituksen osaaminen suhteessa yhtiön strategiaan ja siihen mihin se on menossa — ei siihen mistä se on tulossa.
Fasilitoitu tuloskeskustelu
Havainnot puretaan yhdessä ja niistä sovitaan toimenpiteet vastuuhenkilöineen. Raportti ilman tätä keskustelua jää lukematta.
Osa 3
Riippumattomuus ja luottamuksellisuus
Haastattelut ovat luottamuksellisia, ja raportoinnissa havainnot esitetään niin ettei yksittäistä sanojaa voi tunnistaa. Tämä ei ole palvelulupaus vaan työn toimivuuden ehto: jos haastateltava epäilee että hänen sanansa välitetään sellaisenaan puheenjohtajalle, hän kertoo saman kuin kokouksessa — ja koko harjoituksesta tulee kallis tapa vahvistaa se mitä jo tiedettiin.
Sama periaate on rakennettu StigomBoard-työkaluun: vastauksessa ei ole tietokantatasolla mitään viittausta vastaajaan, ja alle kolmen vastaajan ryhmissä tulos piilotetaan kokonaan. Anonymiteetti on arvioinnin ehto riippumatta siitä, tekeekö sen kone vai ihminen.
Kuka työn tekee
Timo Aukia on hallitustyöläinen, jolla on yli 25 vuoden kokemus pörssiyhtiöiden hallituksista jäsenenä, puheenjohtajana ja nimitystoimielinten jäsenenä. Hallituskonsultoinnin lisäksi hän on StigomBoardin perustaja — sama näkemys siitä, mitä hallitustyöstä kannattaa mitata, on sekä työkalussa että työssä.