Opas · Päivitetty 11.8.2026

Hallituksen itsearviointi — käytännön opas

Miten hallituksen itsearviointi tehdään niin, että siitä on oikeasti hyötyä — eikä siitä tule pelkkää muodollisuutta? Tämä opas käy läpi uusimman hallinnointikoodin vaatimukset, toimivan prosessin vaihe vaiheelta, hyvien kysymysten laatimisen sekä tavan mitata hallituksen fiilistä ympäri vuoden.

Mitä hallituksen itsearviointi on — ja miksi se kannattaa

Hallituksen itsearviointi on hallituksen oma, säännöllinen katsaus siihen, miten hyvin se hoitaa tehtävänsä: strategiatyön, valvonnan, toimivan johdon tukemisen ja oman työskentelynsä kehittämisen. Se on hallituksen oma kehityskeskustelu — ei ulkopuolinen tarkastus eikä kenenkään yksittäisen jäsenen arvostelu.

Hyvin tehty arviointi nostaa esiin asiat, joista kokouksissa ei muuten puhuttaisi: tiedonsaannin puutteet, kokousajan jakautumisen operatiivisen ja strategisen välillä, osaamisvajeet ja puheenjohtajan työskentelyn. Anonyymi kysely madaltaa kynnystä sanoa asiat suoraan, ja tuloksista keskusteleminen parantaa hallituksen dynamiikkaa — tutkitusti juuri keskustelu on arvioinnin arvokkain vaihe.

Hallinnointikoodi 2026: mitä uusin koodi edellyttää

Uusin listayhtiöiden hallinnointikoodi, Hallinnointikoodi 2026, hyväksyttiin 8.12.2025 ja tuli voimaan 30.6.2026 korvaten aiemman Hallinnointikoodin 2025. Hallituksen toiminnan arviointia käsittelee Suositus 13, jonka varsinainen suositusteksti on lyhyt ja yksiselitteinen:

»Hallituksen on arvioitava vuosittain toimintaansa ja työskentelytapojaan.«Hallinnointikoodi 2026, Suositus 13

Suosituksen perusteluissa täsmennetään, että arviointi voidaan toteuttaa sisäisenä itsearviointina. Ulkopuolisen arvioijan käyttäminen yhtiön harkitsemin väliajoin ja tarpeelliseksi katsomassa laajuudessa voi tuoda arviointiin uutta ja objektiivisempaa näkökulmaa. Olennaista on, että arviointi tehdään säännöllisesti ja että sitä käytetään työskentelyn kehittämiseen.

Koodi ei määrää tyhjentävää kysymyslistaa. Perustelujen mukaan arvioinnin kohteena voi olla mm.:

• hallituksen kokoonpano
• organisointi ja toiminta ryhmänä
• kokousten valmistelu
• yhteistyö toimitusjohtajan kanssa
• kunkin hallituksen jäsenen ja ryhmän pätevyys, erityisosaaminen ja tehokkuus
• se, kuinka hyvin hallitus on toiminut asetettuihin tavoitteisiin verrattuna

Vastaavien seikkojen arviointi voi olla perusteltua toteuttaa myös hallituksen valiokunnista. Koska lista on esimerkinomainen, kysymysrunkoa on sekä sallittua että suositeltavaa täydentää — siitä lisää alempana.

Kaksi käytännön seikkaa, jotka jäävät usein huomiotta: arvioinnin tulokset on toimitettava luottamuksellisesti hallituskokoonpanoa koskevaa ehdotusta valmistelevalle elimelle (Suositus 7:n mukainen nimitysvaliokunta tai osakkeenomistajien nimitystoimikunta) siltä osin kuin ne vaikuttavat hallituskokoonpanon suunnitteluun. Lisäksi yhtiö ilmoittaa hallinnointiselvityksessään hallituksen kokousten lukumäärän ja kunkin jäsenen osallistumisen kokouksiin — itse arvioinnin toteuttamistavan kuvaamista koodi ei erikseen vaadi, mutta moni yhtiö kertoo siitä vapaaehtoisesti.

Koodi velvoittaa suoraan vain pörssiyhtiöitä (noudata tai selitä -periaatteella), mutta sama käytäntö sopii kaikille: listaamattomille yhtiöille, perheyrityksille, pk-yrityksille, säätiöille, yhdistyksille, julkisomisteisille yhtiöille sekä kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöille.

Näin itsearviointi etenee — kuusi vaihetta

1. Päätös ja vastuutus. Hallitus päättää arvioinnista ja kirjaa sen vuosisuunnitelmaansa. Puheenjohtaja omistaa prosessin, sihteeri tukee käytännön järjestelyissä.
2. Kysymysrunko. Pohjaksi hallinnointikoodin osa-alueet kattava vakiorunko, jota täydennetään juuri teidän hallitustanne koskevilla kysymyksillä (lisää alla).
3. Anonyymi tiedonkeruu. Jokainen jäsen vastaa itsenäisesti ja anonyymisti. Anonymiteetti on edellytys rehellisille vastauksille — pienessä ryhmässä myös vastausten teknisen suojauksen (esim. k-anonymiteetti) merkitys korostuu.
4. Tulosten kokoaminen. Vastaukset kootaan raportiksi: numeeriset tulokset, hajonta, avointen vastausten teemat ja vertailu edellisiin vuosiin.
5. Keskustelu ja kehitystoimet. Tulokset käsitellään hallituksen kokouksessa. Sovitaan 2–3 konkreettista kehitystoimenpidettä — ei kymmentä, joista mikään ei toteudu.
6. Seuranta. Kehitystoimien toteutumista seurataan ja arviointi toistetaan vuosittain, jotta kehitys näkyy trendinä.

Hyvät kysymykset: koodin runko + juuri teidän hallituksenne kysymykset

Vakiorunko varmistaa, että koodin perusteluissa mainitut osa-alueet tulevat katetuksi ja että tulokset ovat vertailukelpoisia vuodesta toiseen. Paras arviointi ei kuitenkaan jää vakiokysymyksiin: kyselyä kannattaa laajentaa juuri kyseistä hallitusta koskevilla kysymyksillä. Esimerkiksi:

• Miten hallitus on onnistunut kuluvan strategiakauden painopisteissä?
• Saako omistajien tahtotila riittävästi painoarvoa työskentelyssä?
• Onko hallituksella riittävä ymmärrys toimialan murroksesta (esim. tekoäly, vastuullisuus)?
• Toteutuivatko viime arvioinnissa sovitut kehitystoimet?
• Käytetäänkö kokousaika oikeisiin asioihin juuri tämän yhtiön tilanteessa?

Räätälöidyt kysymykset tekevät arvioinnista teidän näköisenne ja tuottavat havaintoja, joihin voi oikeasti tarttua.

Jäsenkohtainen NPS — rohkea mutta tehokas lisä

Moni hallitus arvioi vain kollektiivia. Hallinnointikoodi mainitsee kuitenkin arvioinnin mahdollisena kohteena nimenomaan »kunkin hallituksen jäsenen ja ryhmän pätevyyden, erityisosaamisen ja tehokkuuden« — eli jäsenkohtainen näkökulma on koodin hengessä, ei sen ulkopuolella.

Pisimmälle viedyssä arvioinnissa vuosikyselyn yhteydessä mitataan koko hallituksen ja puheenjohtajan arvion lisäksi jokaisen hallituksen jäsenen NPS erikseen: kuinka todennäköisesti suosittelisit kollegaasi hallituksen jäseneksi vastaavaan tehtävään? Jäsenkohtainen mittaus tekee näkyväksi sen, minkä kaikki aistivat mutta mitä kukaan ei sano ääneen — ja antaa jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisen kehityssignaalin. Se palvelee myös nimitysvalmistelua: koodin mukaan arvioinnin tulokset kuuluvat luottamuksellisesti hallituskokoonpanoa valmistelevalle elimelle siltä osin kuin ne vaikuttavat kokoonpanon suunnitteluun.

Jäsenkohtainen NPS vaatii ehdotonta anonymiteettiä ja pienten vastaajamäärien suojaa: tulokset kannattaa näyttää vain, kun vastaajia on riittävästi, jotta yksittäistä vastaajaa ei voi tunnistaa.

Fiilismittari joka kuukausi — hallituksen vuosikello

Kerran vuodessa tehtävä arviointi on tilannekuva — hallituksen fiilis ja dynamiikka elävät kuukausittain. Siksi vuosiarvioinnin rinnalle kannattaa ottaa kevyt, säännöllinen hallituksen NPS-kysely eli fiilismittari: yksi NPS-kysymys ja avoin kommentti vaikkapa jokaisen kokouksen jälkeen tai kerran kuussa. Trendi paljastaa muutokset heti — ei vasta seuraavassa vuosikyselyssä. StigomBoard-palvelulla säännöllisen NPS-kyselyn voi järjestää automaattisesti: palvelu lähettää kyselyn valitulla rytmillä, kokoaa vastaukset anonyymisti ja piirtää trendin.

Toimivaksi havaittu vuosirytmi: joka kuukausi kevyt NPS-fiilismittari ja kerran vuodessa — esimerkiksi helmikuussa, ennen tilinpäätöskauden kiireitä — laaja itsearviointikysely täydennettynä jäsenten NPS-mittauksella. Helmikuun tulokset ehtivät myös yhtiökokouskauden nimitysvalmisteluun.

Yleisimmät virheet

• Arviointi jää lomakkeeksi. Tulokset pitää käsitellä kokouksessa ja muuttaa 2–3 kehitystoimeksi.
• Anonymiteetti on näennäistä. Jos vastaajat epäilevät tunnistamista, vastaukset silotellaan.
• Sama lomake vuodesta toiseen ilman räätälöintiä. Vakiorunko + tämän hallituksen kysymykset on toimiva yhdistelmä.
• Ei vertailua edellisiin vuosiin. Yksittäinen tulos kertoo vähän — trendi kertoo kaiken.
• Mittaus vain kerran vuodessa. Kuukausittainen fiilismittari täydentää vuosikyselyn tilannekuvaa.